Vaikka web-teknologia kehittyy, ihminen on aina sama

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on kansainvälisen World Wide Web -konsortion (W3C) kehittämä ja ylläpitämä ohjeistus. Se toimii muun muassa Suomen digipalvelulain saavutettavuuskriteerien perustana. Ensimmäinen versio ohjeistuksesta julkaistiin vuonna 1999, mutta vanhin tunnettu kirjoitus aiheesta ilmestyi jo 350 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kreikkalainen Aristoteles nimittäin kirjoitti WCAG-kriteeristä 2.2.4, joka koskee keskittymisen tukemista häiriötä rajoittamalla.

Kirjoitusvälineet ja moni muukin arkielämän osa on kokenut suunnattomia mullistuksia vuosisatojen varrella. Ihmisen fysiologia sen sijaan on pysynyt käytännössä muuttumattomana. Antiikin filosofi Sokrateen aivojen hermosolut olivat samanlaisia kuin shakkimestari Garry Kasparovin 2500 vuotta myöhemmin. Tennistähti Serena Williamsin silmissä on samanlaiset näköreseptorit kuin ensimmäisellä olympiavoittajalla Koroiboksella 2800 vuotta sitten. Tässä mittakaavassa verkkosivujen aikakausi on ollut kovin lyhyt. Vaikka olemme kehittäneet konventioita ja komponentteja, ihminen itsessään ei ole muuttunut.

Kognitiotiede käyttöliittymien perustana

Ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa tutkitaan kognitiotieteen alla havaintopsykologiassa. Tämän tieteen perusteet ovat pohja tietokoneiden käyttöliittymille ja saavutettavuudelle. Nämä perusasiat ovat tärkeitä kaikille, jotka työskentelevät verkkosivustojen frontend-kehityksen parissa.

Kognitiotiede tarkastelee valon matkaa silmän näköreseptorisoluista sensorimuistin kautta työmuistiin ja visuaalisen tai kielellisen tiedon prosessoinnin kautta eteenpäin aivojen hermorakenteessa. Miten yleensä hahmotamme asioita, kuinka montaa asiaa pystymme käsittelemään mielessämme kerralla ja millaisilla mekanismeilla havaintomme palautuvat päätösten kautta uudeksi toiminnaksi. Osaa kyvyistämme säätelee biologia, osaan vaikuttaa myös oppimishistoriamme.

Käytettävyys ja saavutettavuus mielen tukena

Enimmäkseen kognitiotiede, ainakin perustasolla, keskittyy siihen, miten ihminen yleensä toimii. Yksi käytettävyyden keskeisistä säännöistä on George A. Millerin vanha havainto, että pystymme muistamaan keskimäärin 7 asiaa. Tätä heurestiikkaa käytämme usein esimerkiksi nettisivuston valikoiden suunnittelussa.

Kun siirrymme käytettävyydestä saavutettavuuden osa-alueelle, emme kuitenkaan enää perusta valintoja keskimääräiselle kykytasolle. Kun mietimme saavutettavuutta, haluamme ottaa huomioon nimenomaan ääripäät. Osalla ihmisistä muisti ja hahmottaminen toimivat keskimääräistä selvästi heikommin, joillain näköreseptorit eivät välitä aivoille samaa informaatiota kuin enemmistölle.

Alati kehittyvät muotoilukielet ja skriptit tuovat meille lähes rajattomat mahdollisuudet käyttöliittymien esittämiseen. Suuri voima tuo kuitenkin suuren vastuun, eli on tärkeää miettiä, miten pystymme tukemaan mieltä sisällön omaksumisessa. Maailman visuaalisesti upein nettisivu muuttuu tyhjänpäiväiseksi, jos sen viesti ei tallennu käyttäjän muistiin halutulla tavalla.

Haluatko tietää aiheesta lisää?

Pidän kansainvälisessä DrupalCon-tapahtumassa 20.–23.9. Prahassa esitelmän ”What never changes – the fundaments of cognitive psychology and how it relates to modern CSS”. Järjestäjä julkaisee tallenteen esitelmästä tapahtuman jälkeen.