Saavutettavuuspäivälle on yhä tarvetta

Valmistan perheelle iltapalaa keittiössä, kun viereisestä työhuoneesta kuuluu painokkaita sanoja, joita ruokapöydässä istuvan alakoululaisen ei olisi tarvinnut kuulla. Puolisolla meni hermot verkkokaupan sekavuuteen. Kognitiivinen saavutettavuus oli epäonnistunut, raha ei vaihtanut omistajaa.

Saavutettavuus on digimaailman esteettömyyttä: sitä, että erilaisten ihmisten on helppo käyttää digitaalisia palveluita tilanteesta tai rajoitteista riippumatta. Saavutettavuus on keskeisessä osassa kaikkien verkkopalveluita käyttävien arkipäivää, mutta joillekin se on palvelun käytön ehdoton edellytys. Hyvä saavutettavuus taas ei ole pois keneltäkään muulta kuin kilpailijoilta. Mutta otetaanko saavutettavuutta edelleenkään tosissaan?

Saavutettavuuden eteen on tehtävä yhä töitä

Tänään vietetään yhdettätoista kertaa globaalia saavutettavuustietoisuuden päivää (Global Accessibility Awareness Day). Kun eurooppalainen lainsäädäntö toi Suomen julkisille palveluille WCAG2 AA-tason vaatimukset vuonna 2019, saavutettavuudesta alettiin puhua entistä enemmän ja vanhoja asiantuntijapiirejä laajemmin.

Keskustelun kärki tuntui olevan siinä, kuinka paljon saavutettavuuden toteuttaminen maksaa – ei siinä, miksi saavutettavuus on hyvä asia. Saavutettavuudesta tiedetään jo aikaisempaa enemmän, mutta tieto ei näytä vielä tuottaneen täysin saavutettavia palveluita.

Kun WebAIM, yli 20 vuotta alalla ollut saavutettavuusjärjestö, vuonna 2020 tutki verkkosivustojen saavutettavuutta, yli 98 % etusivuista sisälsi ainakin yhden saavutettavuusvirheen. Keskimäärin sivustoilla oli virheitä noin 60 kappaletta.

Suomen lainsäädännön noudattamista valvova Etelä-Suomen aluehallintovirasto puolestaan testasi kotimaisia verkkosivuja vuonna 2021. Yksikään tarkastetuista sivustoista ei täyttänyt nykyisen lain vaatimuksia kokonaan. Raportissa todettiin, että osalla sivustoista oli joitakin vaatimukset täyttäviä yksittäisiä sivuja – ei kovin hyvä myyntipuhe.

Saavutettavuudesta hyötyvät ihan kaikki

Saavutettavuudella on monia osa-alueita. Näkövammaisilla tai ikänäön kanssa sinnittelevillä on eri haasteet kuin kuulovammaisilla. Pysyvien rajoitteiden lisäksi tilapäinen vamma tai ympäristöolosuhteet voivat aiheuttaa esteitä, jotka voitaisiin joskus ratkaista korjaamalla saavutettavuusvirheet.

Kognitiivinen saavutettavuus – yksinkertaistetusti ilmaistuna sisällön selkeys – on tärkeää puutteellisen kielitaidon tai kehitysvamman vuoksi, mutta myös esimerkiksi kovan stressin alla.

Saavutettavuuden parantaminen ei ole vaikeaa

Kun raporteissa kerrotaan 60 virhettä per sivusto -tyyppisistä tuloksista, voi syntyä kuva, että olemme vielä kovin kaukana tasa-arvoisesta internetistä ja kaikki asiakassegmentit huomioivista verkkomarkkinoista. Tarkemmalla tutkimisella nähdään kuitenkin, että suurin osa virheistä on helppo korjata.

Listan kärkipäässä olevat kontrastivirheet ovat korjattavissa tyylitiedostossa värejä säätämällä, eikä kuvilta puuttuvien tekstivastineiden lisääminenkään ole mittava ponnistus. Useimpien sivustojen saavutettavuutta olisi helppo parantaa varsin vähäisillä toimenpiteillä, vaikka täysien pisteiden saaminen veisikin hieman enemmän aikaa ja vaivaa. Jokainen askel kohti parempaa saavutettavuutta on askel oikeaan suuntaan. Kuinka kaukana ollaan, selviää testaamalla.

Parantamalla saavutettavuutta parannetaan miljoonien ihmisten elämänlaatua ja useiden yritysten liikevaihtoa. Myös puolison hermot kiittävät, kun hankalan verkkopalvelun kanssa ei enää tarvitse vääntää kättä.

Askarruttaako saavutettavuusasiat? Jos haluat selvittää sivustosi saavutettavuuden tason sekä kehitystarpeet, me voimme olla avuksi. Ota yhteyttä!

Lue lisää saavutettavuudesta ja saavutettavuusauditoinnista

Korjaa saa­vu­tet­ta­vuu­den on­gel­mat nii­den (avoi­mes­sa) läh­tees­sä -blogi

Simo on kansainvälisen IAAP-asiantuntijayhdistyksen ammattilaisjäsen