Ryhmäkuva Druidin tiimistä vastaanottamassa ISO27001-sertifikaattia. Etualalla kaksi henkilöä kättelee ja pitävät yhdessä sertifikaattia, ja taustalla on joukko hymyileviä tiimin jäseniä. Taustalla näkyy myös seinälle ripustettuja sertifikaatteja. Tunnelma kuvassa on juhlava ja ylpeä.
14.11.2024
Kirsi Vatanen

Druidille arvostettu tietoturvasertifikaatti: Tietoturva osana asiakaslupausta

Ohjelmistotalo Druid Oy:lle on myönnetty ulkoisen auditoinnin jälkeen ISO/IEC 27001:2022 -sertifikaatti, joka vahvistaa yhtiön sitoutumisen korkeisiin tietoturvavaatimuksiin. Tämä sertifiointi osoittaa, että Druidin tietoturvan hallinnan prosessit vastaavat kansainvälisesti tunnustettua standardia, jonka tavoitteena on suojata asiakasdataa ja yrityksen omaa tietoa mahdollisimman kattavasti.

ISO/IEC 27001 -sertifikaatti kattaa kattaa Druidin asiakaskohtaisten ohjelmistojen ja verkkopalvelun kehityksen ja ylläpidon sekä liiketoimintaan liittyvät sisäiset prosessit.

Muuttuvat tilanteet tietoturvan osalta vaativat yrityksiltä jatkossa yhä enemmän panostusta. Halusimme panostaa sertifiointiin osoittaaksemme itsellemme ja asiakkaillemme, että meillä on tietoturvaan liittyvät prosessit kunnossa”, kertoo Druidin toimitusjohtaja Mikko Hämäläinen.

Tietoturvan merkitys asiakkaillemme

Tietoturvan huomioiminen osana arkipäiväistä työtä ei ole pelkästään sertifiontivaatimus, vaan myös oleellinen osa Druidin asiakaslupausta”, painottaa tuotannon johtaja Pasi Järnstedt, ja jatkaa: “Asiakkaamme ansaitsevat paitsi ensiluokkaisia digitaalisia palveluita, myös varmuuden siitä, että ratkaisut täyttävät kaikki saavutettavuuteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät säännökset. Sertifioitu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä on yksi osoitus kyvystämme huolehtia säädöstenmukaisuusasioista ja toivottavasti parantaa asiakkaidemme yöunen laatua.

Jatkuvaa parantamista

ISO/IEC 27001 -sertifiointi on toteutettu yhteistyössä KIWA Inspectan kanssa, joka on arvioinut ja todentanut Druidin tietoturvajohtamisen kyvyt ja käytännöt. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta kerrallaan, ja Druidin toimintatapoja auditoidaan vuosittain, jotta tietoturvan jatkuvuus voidaan taata.

Tietoturvan parantaminen on jatkuva prosessi. Ylläpidämme ja kehitämme tietoturvallisuuden hallintajärjestelmämme jatkuvasti. Uusia uhkia ja tietoturvariskejä ilmenee jatkuvasti, ja otamme käyttöön uusia työkaluja tai työskentelytapoja, jotka parantavat kokonaistietoturvaamme. Vuosittaisella auditoinnilla varmistetaan, että hallintajärjestelmä kehittyy ja toimintamme vastaa sen vaatimuksia.

Mitä ISO/IEC 27001 tarkoittaa asiakkaillemme?

ISO/IEC 27001 -sertifikaatti vahvistaa, että Druidilla on vaatimuksen mukaiset tietoturvatoimenpiteet suojaamaan asiakasdataa ja varmistamaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus.

Useimmille asiakkaillemme Druidin tuottamat palvelut ovat liiketoimintakriittisiä ja sisältävät luottamuksellista tietoa, joten verkkopalveluiden tietoturvaloukkaukset voivat laajalti vaikuttaa tiedon saatavuuteen, palveluiden käytettävyyteen sekä suuren yleisön tietoturvan ja tietosuojan tasoon. Sertifiointi osoittaa asiakkaillemme, että kehitämme aktiivisesti tietoturvakäytäntöjämme ja pystymme reagoimaan mahdollisiin poikkeuksiin hallitusti ja ammattimaisesti”, selventää Pasi Järnstedt.

Tietoa Druidista

Druid tekee haastavasta ja monimutkaisesta verkkokehityksestä selkeää ja vaivatonta – loistamme teknologiaosaamisellamme ja ymmärrämme verkkopalvelujen sääntelyä. Lopputuloksena syntyy laadukkaita räätälöityjä ratkaisuja asiakkaan digitaaliseen kohtaamiseen, olipa kyse sitten verkkosivuista, verkkokaupoista tai itsepalveluratkaisuista. Ratkaisuissamme on yhteistä avoin lähdekoodi ja vahva halu auttaa asiakasta menestymään.

ISOja kysymyksiä?

Haluatko kysyä ISO/IEC 27001 -tietoturvastandardoinnista tai kuulla kokemuksiamme hallintajärjestelmän toteuttamisesta? Ota yhteyttä!

Kirjoittaja

Kirsi Vatanen

Marketing Manager
nainen tutkii tietokoneen näytöllä näkyvää asiaa. Vieressä nainen ja mies keskustelevat,
02.09.2024
Mikko Hämäläinen

Verkkosivujen personointi käytännössä

Yksi verkkopalveluiden keskeisistä haasteista on kyky tarjota sisältöä ja palveluita moninaisille käyttäjäryhmille, säilyttäen samalla niiden löydettävyys. Yrityksen verkkosivut palvelevat monia eri käyttäjäryhmiä, kuten tulevia ja nykyisiä asiakkaita, työnhakijoita ja sijoittajia. Jokaisella näistä käyttäjäryhmistä on omat erityistarpeensa sisällön suhteen.

Verkkokaupoissa personointi on jo pitkään ollut arkipäivää, vähintäänkin tuotesuositusten muodossa. Sen sijaan muissa verkkopalveluissa personointi loistaa poissaolollaan, erityisesti julkisella sektorilla, joka tarjoaa yhä enemmän asiointikanavia sivustojensa kautta. Megamenut ovat olleet persoonaton vastaus haasteeseen, jonka voisi ratkaista luontevammin ottamalla aidosti huomioon käyttäjän tarpeet.

Tässä blogikirjoituksessa näytän kuinka markkinoija voi toteuttaa personoinnin Drupal-sisällönhallintajärjestelmän ja Mautic-markkinoinnin automaatiojärjestelmän avulla, ilman tarvetta sukeltaa syvälle tietotekniikan maailmaan.

Kohdenna viestintä eri asiakasryhmille automaation avulla

Yrityksen verkkosivusto on kytketty markkinoinnin automaatiojärjestelmään, ja heillä on uusi tuote, joka palvelee kahta erilaista asiakasryhmää: yksityisen sektorin yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Markkinointitiimi on luonut sisällönhallintajärjestelmään laskeutumissivun, jossa esitellään tuote yleisesti. Molemmille asiakasryhmille halutaan kuitenkin korostaa erityisesti heidän tarpeitaan palvelevia ominaisuuksia.

Markkinoinnin automaatiojärjestelmä segmentoi kävijät aiemmin selaamansa sisällön perusteella joko yksityisen tai julkisen sektorin asiakkaiksi. Personointia toteutetaan kaikille sivuston kävijöille, riippumatta siitä, ovatko he tunnistettuja vai anonyymejä vierailijoita.

Tuumasta toimeen

Aloitetaan toteuttamalla yksityisen sektorin asiakkaille räätälöity dynaaminen sisältöosio (Dynamic Web Content) markkinoinnin automaatiojärjestelmässä. Luodaan lista yksityisen sektorin asiakkaita kiinnostavista personoinnin ominaisuuksista, kuvitetaan osio ja lisätään loppuun call-to-action-linkki.

Sisältöosiolle annetaan lyhytnimi “asiakaskokemus-yksityinen”.

Seuraavaksi määritellään ehdot, joilla sisältö näytetään verkkosivulla. Meille riittää, että käyttäjä kuuluu asiakassegmenttiin “yksityisen sektorin asiakas”.

Sen jälkeen siirrytään sisällönhallintajärjestelmään muokkaamaan aiemmin luotua laskeutumissivua. Dynaaminen sisältö upotetaan kappaleiden “Kohti parempaa asiakaskokemusta” ja “Personoinnin rakentaminen” väliin.

Mauticin dynaaminen sisältö on helppo upottaa mihin tahansa sisällönhallintajärjestelmään HTML-koodin avulla. Tarvittava koodirivi voidaan kopioida ja muokata sisältämään oikea dynaamisen sisällön lyhytkoodi.

<div data-slot=”dwc” data-param-slot-name=”asiakaskokemus-yksityinen”>
&nbsp;
</div>

Jos dynaamista sisältöä ei ole näytettävänä, editorin automaattisesti lisäämä &nbsp; näkyy sivulla välilyöntinä, mutta sen voi korvata vakiotekstillä.

Testataan personointi

Personoinnin testaaminen on yksinkertaista. Aloitetaan vierailemalla sivustolla incognito-tilassa, jolloin käyttäjä pysyy anonyymina. Valmis laskeutumissivu näyttää tältä, kun käyttäjää ei ole tunnistettu yksityisen sektorin asiakkaaksi.

Testausta varten etsitään kyseinen anonyymi käyttäjä Mauticista ja lisätään hänet käsin asiakassegmenttiin “Yksityisen sektorin asiakas”. Mauticissa voidaan seurata sekä tunnistettuja että tunnistamattomia käyttäjiä, joista jälkimmäisille ei ole vielä yhteystietoja tai markkinointilupaa. Personointi onkin lähes ainoa tapa parantaa näiden käyttäjien asiakaskokemusta.

Normaalisti segmentointi tehtäisiin automaation avulla rakentamalla markkinointiautomaatioon kampanja. Asiakassegmentti voisi määräytyä vierailijan selaushistorian perusteella, kuten kiinnostuksesta tietynlaisia asiakascaseja tai muita sivuja kohtaan.

Testissä lisäämme kuitenkin käyttäjän segmenttiin käsin.

Testikäyttäjä päivittää laskeutumissivun selaimessaan, jolloin Mautic lataa personoidun sisällön sivulle. Näin ChatGPT:llä luotu lista yksityisen sektorin asiakkaita kiinnostavista personoinnin ominaisuuksista ilmestyy haluttuun kohtaan sivustolla.

Helppoa ja monimutkaista

Tämä yksinkertainen esimerkki havainnollistaa, kuinka verkkosivuston sisältöä voidaan räätälöidä ja kohdistaa tietylle yleisölle. Sama lopputulos voidaan saavuttaa monin eri tavoin, esimerkiksi luomalla erilliset segmenttikohtaiset laskeutumissivut ja ohjaamalla kävijät oikeille sivuille markkinointikampanjoiden avulla. Kun personointi toteutetaan markkinointiautomaatiossa, pystytään paremmin hallitsemaan orgaanisesti sivulle saapuvien vierailijoiden asiakaskokemusta.

Segmenttejä ja personointeja voi luoda vapaasti, jolloin on mahdollista toteuttaa myös monimutkaisempia kokonaisuuksia. Alla on näkymä saman laskeutumissivun kolmesta eri versiosta segmentoimattomalle ja kahdelle segmentoidulle käyttäjäryhmälle.

Toteutin esimerkin Drupalin ja Mauticin vakio-ominaisuuksilla Druidin demoympäristössä. Pienillä muokkauksilla voidaan entisestään parantaa sisällönmuokkauksen käyttäjäkokemusta. Esimerkiksi dynaaminen sisältö voidaan upottaa valitsemalla oikea sisältöblokki suoraan Drupalin editorin alasvetovalikosta.

Jos aihe herättää kiinnostusta tai resonoi arjen tarpeidesi kanssa, ota yhteyttä. Esittelen mielelläni Mauticin toiminnallisuuksia tarkemmin.

Kirjoittaja

Mies ja nainen tietokoneen äärellä.
11.06.2024
Pasi Järnstedt

Näin taklaat julkisen hallinnon verkkosivujen möröt

Verkkopalvelun ylläpitäjänä joutuu nykyään koville. Ei riitä, että osaa luoda innostavaa sisältöä, hallitsee hakukoneoptimoinnin ja saa muun organisaation pitämään tiedot ajan tasalla. Lisäksi on kyettävä vastaamaan tiedonhallintalain, digipalvelulain ja tietosuojalain vaatimuksiin. Nämä möröt jäävät usein kummittelemaan sängyn alle, kun ei oikein tiedä edes mistä lähtisi liikkeelle.

Avaan lyhyesti näitä mörköjä ja annan muutaman vinkin, joiden avulla pääset alkuun. Ohjeet eivät kata kaikkea, eivätkä takaa täydellisyyttä, mutta vähän on paremmin kuin ei mitään.

Saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus on yksinkertaisesti sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää palvelua mahdollisimman helposti. Saavutettavuuteen liittyy teknisesti virheetön toteutus, selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä ja ymmärrettävä sisältö.

Tarkista ainakin nämä:

  • Mene satunnaisille sivuille alavalikossa. Kuvittele että käyttäjä tulee Googlen kautta sivulle. Pystyykö hän ymmärtämään, missä kohtaa sivustoa hän on ja mihin asiakokonaisuuteen asia liittyy?
  • Pyydä työkaveriasi löytämään hänen tehtäväänsä liittymätön ohje tai sivu. Onko valikko järkevä? Pystyykö sivun löytämään useammalla tavalla (valikko, sivukartta, sisäinen haku)?
  • Pystytkö liikkumaan sivustolla käyttämällä vain näppäimistöä (sarkain, välilyönti ja rivinvaihto näppäimet ovat ystäviäsi tässä)?
  • Koekäytä sivustoasi myös mobiililaitteella.
  • Onko sivustollasi saavutettavuusseloste?

Lisävinkkejä:
Testaa itse lisää Googlen Pagespeed Insights -palvelulla. Saat kaiken muun hyödyllisen tiedon lisäksi ohjeita saavutettavuuden parantamiseen.
Tutustu Papunetin Saavutettavuusoppaaseen ja AVI:n saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustoon.

Tietoturva ja tietosuoja

Tietoturva tarkoittaa palvelun saavutettavuuden, oikeellisuuden (eli eheyden) ja luottamuksellisuuden parantamista. Tietosuojalla tarkoitetaan ihmisistä kerätyn tiedon käyttämistä vain oikeisiin tarkoituksiin ja kerätyn tiedon määrän minimointia.

Tietoturvan ja -suojan parantamisessa on tärkeää tunnistaa, mitä tietoja käytetään ja mitä riskejä niihin liittyy, sekä varautua vahingon varalle.

Ensimmäiset askeleet tietoturvan parantamiseksi

Kerää tietoa

  • Mitä ei julkisia tietoja palveluun tallennetaan? Esimerkiksi palautteita, kysymyksiä tai kirjautumisen takana olevia tietoja.
  • Listaa mitä palveluita palveluusi liittyy. Esimerkiksi sisällönhallintajärjestelmä, analytiikka, chatbot, palvelinkapasiteetti, domain-nimien hallinta yms.
  • Kerää lista yrityksistä ja yhteystiedoista yllä olevista palveluista.
  • Kerää lista pääkäyttäjistä ja käyttäjätunnuksista yllä olevista palveluista.

Arvioi riskejä

  • Tiedätkö kaikki palveluun liittyvät toimijat? Tiedätkö ketkä pääsevät muokkaamaan sisältöjä?
  • Aiheuttaako tietojen vuotaminen vahinkoja?
  • Kuinka kauan verkkopalvelu voi olla toimimatta?
  • Mitä jos kaikki palvelussa olevat tiedot katoavat kokonaan tai osittain?

Laita perusteet kuntoon

  • Tarkistetaanko, että käyttäjätunnukset ovat vain oikeilla ihmisillä ja heillä on sopivat oikeudet tarpeeseen?
  • Tiedätkö kuka kirjautui palveluun ja koska?
  • Näetkö muutoshistorian sisällöistä?
  • Tiedätkö missä varmuuskopiot ovat ja onko niiden palauttamista harjoiteltu?
  • Onko ohjelmistojen tietoturvapäivityksen asennettu? Kuka siitä huolehtii?
  • Mistä saat tiedon tietoturvauhista?

Varaudu

  • Mitä tehdään, jos palvelu on pitkään poissa käytöstä?
  • Miten varmuuskopiot voidaan palauttaa?
  • Mitä jos palvelu pitää hätäsammuttaa? Esimerkiksi jos palvelu jakelee viruksia.
  • Miten voitaisiin siirtyä vaihtoehtoiseen palveluun, jos kaikki menee pieleen?

Tarkistuslista tietosuojan parantamiseksi

  • Tarkista, että tietosuojaseloste löytyy helposti ja ymmärrät sen sisällön.
  • Varmista, ettet kerää muita tietoja palvelussa kuin ne, joita tietosuojaselosteessa on määritelty.
  • Huolehdi, että vanhentuneet henkilötiedot päivitetään ja eikä tarpeetonta tietoa säilytetä kauempaa kuin on välttämätöntä.
  • Siirrätkö tietoja EU/ETA-alueen ulkopuolelle?
    • Jos siirrät, varmista, että siitä kerrotaan selosteissa ja siirtomekanismit on sopimuksissa.
    • Jos et, ethän myöskään asenna Facebook Pixeliä, Google Analyticsiä tms. sivustolle.
  • Jos käytät muita kuin palvelun teknisen toiminnan kannalta ehdottomasti välttämättömiä evästeitä, varmista, että evästekäytäntö löytyy sivustolta ja kävijän on yhtä helppo kieltää kuin antaa hyväksyntä.

Muista, että täydellistä suoritusta on lähes mahdotonta saavuttaa. Kehittämistä kannattaa tehdä pienin askelin ja tarkoituksenmukaisesti.

Kirjoittaja

Pasi Järnstedt

Director, Production
Mies käyttää ruudunlukijaa
15.05.2024
Simo Hellsten

Korjaa saavutettavuuden ongelmat niiden (avoimessa) lähteessä

Saavutettavuus on keskeinen aihe niille, jotka ovat vastuussa tuotoista ja kustannuksista verkossa – toimijan luonteesta riippuen. Useat verkkokaupat hyötyisivät saavutettavuuden parantamisesta, sillä se houkuttelisi asiakkaita, jotka tarvitsevat parempaa saavutettavuutta. Julkista sektoria, jolla ei ole varsinaisia tuloja, puolestaan laki vaatii tarjoamaan saavutettavia palveluita. Alati kiristyvien budjettivaatimusten paineessa päätöksentekijä voi pohtia, mikä olisi kaikkein tehokkain tapa parantaa saavutettavuutta. Helppo vastaus kysymykseen on: anna jonkun toisen tehdä se – ja vieläpä ilmaiseksi.

Internetin sisältö koostuu nykypäivänä monista eri palveluista, alustoista ja frameworkeistä. Vaikka osa sisällöstä on julkaistu menestyneiden kaupallisten yritysten tuotteilla, suurin osa internetistä perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Noin kaksi kolmasosaa verkkosivustoista on rakennettu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmillä, joista ylivoimaisesti suurin on WordPress ja monimutkaisissa sivustoissa Drupal on vahva kakkonen.

Avointa lähdekoodia saa jakaa ja muokata vapaasti sen lisenssin puitteissa. Tämä on johtanut siihen, että ohjelmistoja kehitetään ja ylläpidetään verkkoyhteisöissä. Nämä yhteisöt ottavat tuotteidensa saavutettavuuden vakavasti.

Viime vuosina olen puhunut sekä WordPressin että Drupalin kehittäjäyhteisöjen tapahtumissa. Drupalin kohdalla käytän säännöllisesti aikaa sen käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Drupalin chat-alustan saavutettavuuskanavalla on tällä hetkellä 1560 jäsentä, joiden osaaminen vaihtelee saavutettavuudesta kiinnostuneista web-kehittäjistä kovan luokan saavutettavuusasiantuntijoihin. Jotkut heistä kehittävät parhaillaan seuraavan sukupolven kansainvälisiä saavutettavuusvaatimuksia, WCAG 3:a. Drupalilla on myös kuukausittaiset online-tapaamiset, joissa voi nostaa esiin saavutettavuuskysymyksiä tai kysyä neuvoja. Tämä on yksi tapa jakaa saavutettavuustietoutta yhteisön sisällä.

Tyypillisellä verkkosivustolla, riippuen sen monimutkaisuudesta, on vain muutaman hengen kehitystiimi. Vaikka monella kehittäjällä on nykyään saavutettavuusosaamista, kaikissa tiimeissä ei ole varsinaista saavutettavuusasiantuntijaa. Tässä tilanteessa yhteisö näyttää voimansa. Saavutettavuus on aina helpompi huomioida ajoissa, kuin korjata puutteita vasta muuten valmiin tuotteen testauksen perusteella. Kun valitun julkaisujärjestelmän saavutettavuus on testattu ennen asennettavan version julkaisua, yhteisö on tehnyt jo ison osan työstä. Ja jos (tai oikeastaan kun) uusia puutteita nousee esiin sivuston kehitystyön aikana, yhteisö tarjoaa neuvoja parhaista käytännöistä ja auttaa havaittujen puutteiden korjaamisessa

Yhteisö auttaa sinua korjaamaan saavutettavuutta, mutta se on kaksisuuntainen tie. Omassa sivustoprojektissasi kohtaat toisinaan saavutettavuuspuutteita, jotka voisi korjata alkuperäisessä lähdekoodissa. Tällaisia voi olla esimerkiksi ylläpitoteemassa tai jopa julkaisujärjestelmän ytimen JavaScriptissä. Kun korjaatte puutteen tuotantosivustolla, pidä huoli että tarjoat korjauksen takaisin julkaisujärjestelmän lähdekoodiin – tai jos puute on jossain lisäosassa, sen koodiin. Näin puutteen korjaaminen vaikuttaa paljon laajemmin koko internetissä.

Tämän kevään aikana tiimini, jossa kehitämme ja ylläpidämme muutamia yliopistopalveluita, tunnisti kolme pientä saavutettavuuspuutetta, jotka olivat osa Drupalin ydintä. Kun korjasimme puutteet omilla sivustoillamme, tein niistä samalla merge requestit Drupalin ytimeen. Näin emme ainoastaan osallistuneet Drupalin kehittämiseen, vaan saimme koodille ylimääräisen katselmoinnin sekä neuvoja miten parhaiten toteuttaa saavutettavuusasiantuntijamme suositukset Drupalin kontekstissa. Itse jopa opin kirjoittamaan ominaisuudelle ensimmäisen Nightwatch.js-testini – jotain mitä en varmaankaan olisi tehnyt, jos olisimme korjanneet puutteen vain omassa projektissamme.

Nyt kun kolme saavutettavuuskorjaustamme on yhdistetty Drupalin ytimeen, ja kun muut sivustot ovat päivittäneet itsensä viimeisimpään Drupal-versioon, olemme parantaneet joka kahdeksannen suuren verkkosivuston saavutettavuutta ympäri maailman. Voimme parantaa maailmaa pienin askelin. Tämä on avointa lähdekoodia parhaimmillaan.


Simo toimii jäsenenä W3C:n kognitiivisen saavutettavuuden työryhmässä sekä W3C:n pohjoismaisessa saavutettavuustyöryhmässä että IAAP:ssa.

Kirjoittaja

Simo Hellsten

Full Stack Developer
Nainen ja mies tutkivat yhdessä tietokoneen näyttöä.
07.05.2024
Mikko Hämäläinen

Sujuvoita digitaalisen markkinoinnin polkusi: Työkalut, trendit ja asiakaskokemus

Vuonna 2024 markkinoinnin parissa työskentelevän elämä on kaksijakoista: datalähtöiseen markkinointiin on runsaasti tietoa ja työkaluja saatavilla, mutta vaakakupin toisella puolella painavat kiristyvä lainsäädäntö, monimutkaistuva teknologia ja kuluttajien (perusteltu) huoli yksityisyydensuojastaan.

Aloitetaan asiakkaista. Kuluttajat ovat aiempaa itsenäisempiä, idealistisempia ja vaativampia yritysten suhteen. Firmojen on osattava lähestyä asiakkaita henkilökohtaisemmin ja kommunikoida kohderyhmäänsä kiinnostavista asioista kuten eettisyydestä, kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Lisäksi panostaminen Zero Moment of Truthiin, eli kuluttajien tiedonhakuvaiheeseen, alkaa olla markkinoinnissa itsestäänselvyys.

Asiakaskokemuksen laatu on nostanut päätään tuotteella ja hinnoittelulla kilpailun rinnalla. Salesforcen tutkimuksen mukaan 80% asiakkaista arvotti asiakaskokemuksen yhtä tärkeäksi kuin tarjottavat tuotteet ja palvelut. Personointi on avainasemassa asiakaskokemuksen hallinnassa. Freshworksin Deconstructing Delight -tutkimuksen mukaan 63% kuluttajista odottaa brändeiltä henkilökohtaista, arvoihin perustuvaa kommunikointia. Pandemian aikana 53% kuluttajista vaihtoi brändiä huonon kommunikoinnin vuoksi.

Jos kuluttajien ostopolku risteilee kolmen ja seitsemän kanavan välillä, on asiakkaalle relevantin viestinnän ylläpitäminen työn ja tuskan takana. Varsinkin jos kanavat ovat toisistaan erillään eikä asiakkaasta muodostu kokonaiskuvaa. Myös fyysinen ulottuvuus, kuten myymälät ja puhelinpalvelu, on syytä ottaa huomioon loistavaa asiakaskokemusta rakennettaessa. Tietoa on kerättävä kaikista kanavista ja toimitettava kaikkiin kanaviin.

Hyperpersonointi on perinteisen personoinnin teköälyllä varustettu isoveli

Jos perinteisessä personoinnissa käytetään historiadataa, on hyperpersonointi reaktiivista ja reaaliaikaista. Tälläisessä personoinnissa kerätään tietoa asiakkaan toimista eri kanavissa, analysoidaan sitä ja tarjoillaan sisältöä, joka vastaa asiakkaan kulloisiin tarpeisiin.

Koska asiakas hyppii tunnetusti sujuvasti kanavasta toiseen, esimerkiksi surffaa kännykällä kivijalkaliikkeessä tai aloittaa ostoputken tietokoneella ja päättää sen bussimatkalla puhelimella, meidän täytyy pystyä tunnistamaan palveluidemme käyttäjä ja yhdistämään irralliset sessiot samaan asiakasprofiiliin. Tietoa hyödynnetään sekä markkinoinnissa että myyntitilanteessa. Asiakkaiden näkökulmaa personointiin avaa Twilion State of Personalization 2023 -raportin löydös: 53% kuluttajista kertoi ryhtyvänsä toistuviksi asiakkaiksi personoidun kokemuksen jälkeen.

Monen kuluttajan mielestä sitkeä markkinointikommunikaatio on yksi modernin maailman suurista saatanoista ja tekoäly tuhoaa viimeisetkin yksityisyyden rippeet. Toisaalta tutkimuksissa yllättää kerta toisensa jälkeen, että tyylikkäästi toteutettua tiedonkeruuta katsotaankin suopeasti. On yleisesti todettu, että läpinäkyvyys, rehellisyys ja tiedon vastuullinen käyttäminen pehmentävät kuluttajien näkökulmaa tiedonkeruuseen. Vaikka vain 51% kuluttajista (Twilio) luotti siihen, että brändit pitävät hyvää ja vastuullista huolta henkilötiedoista, olisi 77% (Freshworks) valmis luovuttamaan tietojaan paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseksi.

Kapuloita personoinnin riemuvoiton rattaisiin ovat heittäneet kuluttajien asenteen lisäksi ainakin lainsäädäntö ja selainvalmistajat. Kuka vielä muistaa GDPR:n ja sen muutokset markkinointiin? Nyt Chromenkin poistaessa kolmannen osapuolten evästeiden tuen selaimestaan ja somekanavien vaikutuksen heikentyessä on viimeistään aika alkaa panostaa oman markkinointidatan järjestelmälliseen keräämiseen.

Omat vinkkini haasteeseen tarttujalle ovat seuraavat:

  1. Käsittele eri kanavia yhtenä kokonaisuutena. Mieti, miten asiakkaasi polku risteää verkkosivulta kännykkäsovellukseen ja sitä kautta kivijalkaliikkeeseen. Mitä kanavissa pitää ideaalitilanteessa tapahtua?
  2. Kerää tieto keskitettyyn tietovarantoon, jotta se on kaikkien kanavien ja organisaatiosi yksiköiden käytettävissä. Tiedonkeruuseen soveltuvat Customer Data Platform -ratkaisut, joita löytyy myös helposti lähestyttävinä sovelluksina.
  3. Valitse oikeat kommunikaatioratkaisut, kuten sisällönhallinta ja markkinoinnin automaatio, ja varmista niiden pitkäikäisyys, räätälöitävyys ja integroitavuus, jotta et luo uusia siiloja itsellesi.

Yhtenäinen asiakaskokemus kaikissa kanavissa

Monikanavaisen, koherentin asiakaskokemuksen tuottamaa järjestelmää kutsutaan digitaalisen asiakaskokemuksenhallinnan alustaksi (englanniksi DXP – Digital Experience Platform). Karkealla tasolla kuvattuna järjestelmä yhdistää sisällönhallinnan, markkinoinnin automaation, CRM-järjestelmät ja käyttäjädatan hallinnan saman sateenvarjon alle. Mutta se on myös paljon muuta.

Järjestelmän tavoitteena on luoda yhtenäinen asiakaskokemus ja samalla tarjota yritykselle kokonaiskuva asiakkaasta yhden luukun palveluna. Se poistaa siilot organisaation sisältä, jotta kaikki yksiköt markkinoinnista asiakaspalveluun ymmärtävät paremmin asiakkaan tarpeet ja tavoitteet.

Toteutuksellisesti järjestelmä voidaan rakentaa palasista ja hyödyntää yrityksellä jo valmiiksi olevia komponentteja – sisällönhallintaa, markkinoinnin automaatiota, analytiikkaa ja asiakkuudenhallintaa. Niistä tuodaan asiakastietoa yhteen järjestelmään, Customer Data Platformiin, josta sitä voidaan jalostaa edelleen tekoälyn avulla.

DXP-järjestelmään liitetään myös tarpeen mukaan yrityksen muita liiketoimintajärjestelmiä kuten verkkokauppa, tuotehallinta tai toiminnanohjausjärjestelmä.

Räätälöimällä kokonaisuus valmiin (ja usein kalliin) kokonaisratkaisun sijaan, pystytään DXP-alustaa rakentamaan ketterästi ja sitä voidaan laajentaa liiketoiminnan muuttuessa. Palasista koostaminen on kustannustehokasta ja mahdollistaa yksittäisten komponenttien vaihtamisen, jos ne jäävät jälkeen kehityksen kärkijoukosta.

Järjestelmän toteuttaminen itselleen mahdollistaa toimittajariippumattomuuden ja tietosuojalain mukaisen henkilötietojen käsittelyn. Erityisesti herkillä aloilla (terveydenhoito, pankit, julkinen sektori), joilla on tietosuojasyistä vaikeaa käyttää perinteistä markkinointipinoa, on mahdollisuus hyötyä omassa hallinnassa olevasta järjestelmästä.

En näe, että joka yrityksen kannattaa suunnata suinpäin omia järjestelmiä rakentamaan, mutta faktat ovat kiistattomia: tulevaisuudessa kilpailu kuluttajista on vaikeampaa, digitaalisen kaupankäynnin osuus tulee kasvamaan ja erottautumisesta tulee entistä tärkeämpää. Tekniikka on kehittynyt vastaamaan näihin haasteisiin, mutta on organisaatioiden vastuulla ottaa koppi ja ryhtyä tarjoamaan parempaa asiakaskokemusta.


Keskustelen aiheesta MarkkinointiRadion Asiakkaat ansaitsevat personointia -jaksossa. Kuuntele podcast
Spotifyissa tai SoundCloudissa.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!

Kirjoittaja

kaksi naista ja yksi mies tietokoneen äärellä.
12.04.2024
Kirsi Vatanen

Näin luot loistavan käyttökokemuksen verkkosivustollasi

Miksi yrityksesi verkkosivut ovat olemassa? Kysymys kuulostaa ehkä äkkiseltään tyhmältä, sillä nykypäivänä lienee jo selvää, ettei yritystä ole olemassa jos sitä ei löydy verkosta. Kuluttajat ovat siellä ja asiointi verkossa kasvaa entisestään. Mutta onko verkkopalvelusi todella asiakaslähtöinen? Palveleeko se enemmän asiakkaitasi vai yritystäsi?

Valtaosa yrityksistä uskoo tarjoavansa hyvän asiakaskokemuksen asiakkailleen, mutta harvemmin näkökulma on aidosti asiakaslähtöinen. 

Jos haluat sivustosi olevan muutakin kuin yrityksesi yhdentekevä käyntikortti perusinfoineen, mainospuheineen ja yhteystietoineen, sen on tuotettava asiakkaillesi arvoa. Ja jotta voit tuottaa arvoa, sinun on ymmärrettävä, mitä kohderyhmäsi arvostavat ja tarvitsevat.

Yrityksen näkökulmasta hyvä verkkopalvelu tavoittaa oikeat ihmiset, ja kävijät löytävät haluamansa ja tekevät halutut toimenpiteet.

Kävijän näkökulma on puolestaan tunnepitoisempi: hyvän verkkopalvelun on paitsi tuotettava arvoa, myös tunnuttava miellyttävältä ja vaivattomalta käyttää. Jos näin ei ole, asiakas on helposti menetetty. 

Kuinka hyvä käyttökokemus sitten verkossa luodaan? Nämä viisi askelta vievät jo pitkälle.

1. Osallista käyttäjät suunnitteluun

Turhan usein verkkopalveluita rakennettaessa unohdetaan käyttäjien tarpeet. Suunnitteluprosessissa kannattaa ehdottomasti hyödyntää käyttäjätestauksia ja -kyselyitä. Näin voidaan varmistaa, että tieto tarjotaan käyttäjille siinä muodossa, kuin he olettavat sen saavan.

2. Varmista hyvä käytettävyys

Käyttäjät arvostavat nopeaa ja vaivatonta asiointia. Parhaimmillaan verkkopalvelu on niin helppokäyttöinen, että navigointi sujuu intuitiivisesti.

Palvelun toiminnallisuuksia selkeytetään visuaalisilla elementeillä ja käyttäjiä ohjataan hienovaraisesti mutta selkeästi polulla eteenpäin kohti toivottua toimintaa.

3. Tarjoa aidosti hyödyllistä sisältöä

On tärkeää huomioida koko asiakaspolku yksittäisen ostotapahtuman sijaan. Miten auttaa kävijää siinä vaiheessa, kun hän vasta etsii ratkaisua ongelmaansa? Entä miten palvella asiakasta ostotapahtuman jälkeen? Miten saada asiakas palaamaan?

Unohda tuotteesi ja keskity ratkaisemaan ongelmia, joita käyttäjät kohtaavat polkunsa eri vaiheissa. Personointi on tässä avainasemassa. Tarjoamalla sisältöä, joka vastaa käyttäjän yksilöllisiä tarpeita ja kiinnostuksen kohteita, voit tehdä kokemuksesta huomattavasti merkityksellisemmän. Kun sisältö on asiakaspolun vaiheeseen räätälöityä—olipa kyseessä sitten ajatuksia herättävä blogijuttu, opas, video, keskustelufoorumi tai vaikka reseptipankki—asiakas tuntee saavansa juuri sitä apua, mitä hän sillä hetkellä kaipaa.

4. Vaikuta visuaalisuudella

Sivuston ulkoasun on heijastettava yrityksesi viestiä. Huomattava osa ensivaikutelmasta muodostuu sivuston visuaalisen ilmeen perusteella. Visuaalinen ilme on yksi tärkeimmistä työkaluista, joilla yritys pystyy vakuuttamaan asiakkaan ja herättämään hänessä luottamusta.

5. Panosta skaalautuvuuteen

Kun liiketoiminta kasvaa, verkkopalvelun käyttäjäkokemuksen tulee skaalautua sujuvasti mukana. Käyttäjälle on tärkeää, että palvelu toimii yhtenäisesti eikä hänen tarvitse opetella uusia asioita järjestelmän laajentuessa.

Hyvä käyttökokemus on merkittävä kilpailuetu, jonka merkitys yrityksen menestymiselle on alati kasvava. Se on asiakkaiden palvelua ja sillä luodaan asiakastyytyväisyyttä.

Verkkosivusto tulisi nähdä työkaluna asiakassuhteiden rakentamiseen ja hoitamiseen. Parhaimmillaan palvelusi ei ainoastaan tue yrityksen liiketoimintaa vaan se on itsessään tuottava liiketoimintamuoto, joka ilahduttaa asiakasta – niin paljon, että hän palaa sinne yhä uudestaan ja suosittelee sitä muillekin.

Jos haluat kehittää verkkosivustoasi tai sen käyttökokemus mietityttää, ota yhteyttä.

Blogiteksti on julkaistu alunperin vuonna 2016.

Kirjoittaja

Kirsi Vatanen

Marketing Manager
Mies kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Kuvan oikeassa alareunassa on lukko, jonka sisällä on ihmisen hahmo.
12.03.2024

EU:n datastrategia 2020-luvulla ja sen vaikutukset pilvipalveluihin

Strateginen kumppanimme UpCloud on johtava eurooppalainen pilvipalveluntarjoaja, jonka globaali pilvi-infrastruktuuri ulottuu neljälle mantereelle. UpCloud tarjoaa luotettavan ja eurooppalaiset tietosuojavaatimukset täyttävän modernin tuotevalikoiman, joka on saatavilla 13 datakeskuksesta.

Tämä vieraskynäkirjoitus käsittelee Euroopan Unionin (EU) lainsäädännön mukaisia pilvipalveluita ja avaa, kuinka UpCloud edistää EU-vaatimusten mukaista liiketoiminnan kehittämistä omilla pilviratkaisuillaan.

EU:n datastrategia

Euroopan unionin vuonna 2020 käynnistämän datastrategian tavoitteena on luoda reilut ja kilpailukykyiset sisämarkkinat datalle sekä rakentaa vahva oikeudellinen kehys tietosuojan, perusoikeuksien, turvallisuuden ja kyberturvallisuuden alalla. Datastrategiaan nojaten Euroopan komissio on käynnistänyt useita lainsäädäntöhankkeita datan ja digitaalisten palveluiden sääntelemiseksi. Tulevan lainsäädännön lisäksi jo aiemmin voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä hiljattain päivitetty kyberturvallisuusdirektiivi (NIS2) kuuluvat EU:n datastrategian peruspilareihin.

Uusista lainsäädäntöhankkeista digimarkkinasäädös (Digital Markets Act, DMA), datahallintosäädös (Data Governance Act, DGA) ja datasäädös (Data Act) pyrkivät luomaan tehokkaasti toimivat ja kilpaillut sisämarkkinat datalle ja digitaalisille palveluille mm. avaamalla yritysten datavirtoja loppukäyttäjien ja muiden tahojen hyödynnettäväksi, kieltämällä epäreilujen sopimusehtojen yksipuolisen asettamisen määrätyissä sopimussuhteissa, sekä kieltämällä sopimuksellisten ja teknisten esteiden asettamisen datan siirtämiselle palveluntarjoajalta toiselle.

Digipalvelusäädös (DSA) puolestaan asettaa verkkopalveluiden tarjoajille, mukaan lukien pilvipalvelutarjoajille, velvollisuuden ottaa vastaaan ilmoituksia lainvastaisesta sisällöstä sekä velvollisuuden ryhtyä toimiin lainvastaisen sisällön poistamiseksi palvelustaan tultuaan sellaisesta tietoiseksi.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme yleisellä tasolla EU:n dataa ja digitaalisia palveluita koskevan lainsäädännön vaikutuksia pilvipalveluihin.

Vaikutukset pilvipalveluihin

Pilvipalvelutarjoajien kannalta keskeisimmät EU:n dataregulaatioon perustuvat vaatimukset muodostuvat tietosuoja-asetuksen, kyberturvallisuusdirektiivin sekä datasäädöksen asettamista velvoitteista.

Tietosuoja-asetus

Pilvipalvelutarjoajan, joka käsittelee henkilötietoja osana palveluaan jonkin toisen tahon puolesta, tulee täyttää tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelijälle asettamat vaatimukset sekä huolehtia mm. siitä, että palvelun ominaisuudet tukevat rekisteröityjen oikeuksien toteuttamista. Pilvipalvelutarjoajan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraavien vaatimusten täyttymiseen ja niiden arviointiin.

Palveluntarjoajan ja asiakkaan tulee sopia kirjallisesti henkilötietojen käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisella henkilötietojenkäsittelysopimuksella (data processing agreement, DPA). Tietosuoja-asetus määrittelee melko tarkasti henkilötietojenkäsittelysopimuksen sisällön, ja tavanomaista onkin, että palveluntarjoaja sisällyttää vaaditut sopimuslausekkeet omiin palveluehtoihinsa.

Henkilötietojen siirtäminen Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelle vaatii aina tietosuoja-asetuksessa määritellyn siirtoperusteen olemassaoloa. Pilvipalvelutarjoajan on tärkeää ymmärtää omaan palveluun liittyvät datavirrat, datan säilyttämiseen käytettävien palvelinten fyysinen sijainti, sekä data käsittelyyn mahdollisesti osallistuvat alihankkijat ja muut kolmannet tahot. Vain tämän pohjalta on mahdollista uskottavasti vastata mahdollisiin dataan ja sen sijaintiin liittyviin asiakasvaatimuksiin.

Henkilötietojen käsittelijä on velvollinen toteuttamaan henkilötietojen suojaamiseksi tarvittavat tekniset ja organisatoriset suojatoimenpiteet, kuten pääsynhallintajärjestelmän käyttöönotto, palomuuri- ja antivirus-ohjelmistojen ajantasaisuudesta huolehtiminen sekä käsiteltävien tietojen kryptaaminen. Vaikka tietosuoja-asetus ei tarkemmin määrittele, mitä nimenomaisia toimenpiteitä palveluntarjoajien on toteutettava, on selvää, että tietoturvan vaatimustaso on nykymaailmassa asetettava korkealle.

NIS2

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ei jatkossa rajoitu pelkästään henkilötietojen käsittelyyn. Tuoreen kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) kansallinen täytäntöönpano Suomessa etenee aikataulun mukaisesti. Lain kyberturvallisuuden riskienhallinnasta on määrä astua voimaan lokakuussa 2024. Kyberturvallisuuslaki tulee asettamaan korkeatasoiset kyberturvallisuuden riskienhallintavaatimukset sekä raportointivelvoitteet muun muassa digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palveluiden tarjoajille, joihin pilvipalvelut luonnollisesti luetaan mukaan. Käytännössä vaatimusten täyttäminen edellyttää yrityksissä tietoturvanhallintajärjestelmän luomista.

Data Act

Vuonna 2025 voimaanastuva EU:n datasäädös tulee vaikuttamaan merkittävästi pilvipalveluntarjoajien ja asiakkaiden väliseen suhteeseen. Datasäädöksen tarkoituksena on estää ja purkaa toimittajaloukkuja, joissa pilvipalvelutarjoaja pyrkii estämään asiakasta vaihtamasta toimittajaa erinäisin sopimuksellisin tai teknisin keinoin. Datasäädös kieltää yksipuolisesti asetetut epäreilut sopimusehdot ja velvoittaa pilvipalvelutarjoajat tukemaan asiakasta palveluntarjoajan vaihtamistilanteissa.

Yhteenveto

Vaikka dataa ja digitaalisia palveluita koskevan EU-regulaation määrä voi hetkittäin tuntua päätähuimaavalta, pitkällä aikavälillä regulaation tuomat muutokset data- ja digimarkkinoihin sekä alan yritysten kyberturvallisuuden parantaminen on kaikkien eurooppalaisten etu. Selvää on ainakin, että EU:n datastrategiaan sisältyvien lainsäädäntöhankkeiden mukanaan tuomien velvoitteiden toteuttaminen vaatii pilvipalveluntarjoajilta merkittäviä panostuksia compliance- ja tietoturvatoimintoihin.

Eurooppalainen pilviratkaisu

UpCloud on suomalainen, moderneja pilvipalveluita tarjoava yritys, joka haastaa ulkomaiset jätit tarjoamalla uskottavan ratkaisun datan sijainti- ja käsittelyvaatimuksiin ja panostamalla eurooppalaiseen yksityisyydensuojaan ja korkeatasoiseen tietoturvaan. Keskeisimpiin tuoteominaisuuksiin kuuluvat kilpailukykyiset hinnat ja ripeä asiakaspalvelu ongelmatilanteissa.

UpCloudin lähestymistapa ja selkeä vastuunjako korostaa asiakkaan omaa omistajuutta ja hallintaa datalle ja mahdollistaa vaatimusten mukaisen liiketoiminnan kehittämisen. Asiakkaat hallitsevat pilvi-infrastruktuurissamme säilyttämiään tietoja, valitsemassaan maassa ja datakeskuksessa. UpCloudin lisäpalvelut helpottavat EU-vaatimusten mukaisen liiketoiminnan kehittämisen joustavasti ja kustannustehokkaasti laadusta tai nopeudesta tinkimättä.

Sertifioitua tietoturvaa

Kun liiketoimintaa rakennetaan pilvipalveluiden varaan on tärkeää hahmottaa koko alihankintaketju ja sen tuomat riskit ja vastuut. Valitsemalla yhteistyökumppaniksi sertifioidun palveluntarjoajan, jota arvioidaan jatkuvasti kolmansien osapuolien toimesta, voit varmistua siitä, että toimitusketjusi on myös jatkuvasti kehittyvien vaatimusten mukainen.

UpCloud sekä käyttämämme datakeskukset ovat ISO 27001 -sertifioituja. Tämä kansainvälinen standardi merkitsee korkeatasoisen tietoturvanhallintajärjestelmän ylläpitämistä ja sitoutumista sen kehittämiseen.

Olemme myös CISPE:n jäseniä ja täytämme CISPE:n eurooppalaisille pilvipalvelutarjoajille asettamat vaatimukset. Cloud Infrastructure Services Providers in Europe (CISPE) on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka vaatimukset keskittyvät jatkuvasti kehittyviin EU:n tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteisiin.

Jatkuvaa parantamista

UpCloudilla on käytössään haavoittuvuuksien tunnistamiseen palkkio-ohjelma tietoturvatutkijoille, ja tarjoamme kaikille kanavan mahdollisten ongelmien raportointiin. Uskomme avoimeen vuoropuheluun asiakkaidemme kanssa turvallisuuskäytäntöjemme osalta – jos sinulla on kysyttävää, vastaamme mielellämme.

Suoritamme säännöllisesti ulkoisia testauksia, tarkastuksia ja auditointeja pyrkien jatkuvasti parantamaan ja mukauttamaan palveluamme vastaamaan kehittyviä uhkakuvia. Sitoutumisemme sisältää kokonaisvaltaisen lähestymistavan riskienhallintaan. Emmekä keskity vain tuotteisiin; turvallisuuden kehitysohjelmamme kattaa ihmiset, prosessit ja teknologian.

Kirjoittajat
Jukka Seppänen, CISO, UpCloud
Janne Silvonen, General Counsel, DPO, UpCloud

Neljä ihmistä istuu pöydän äärellä ideoimassa uutta. Taustaseinän taululla punaisia ja keltaisia post-it-lappuja.
28.02.2024

Miksi palvelumuotoilun tulee olla kiinteä osa verkkopalvelu-uudistusta

Tervetuloa lukemaan vieraskynäkirjoitusta, jossa valotamme palvelumuotoilun merkitystä digitaalisessa palvelukehityksessä ja sen roolia räätälöityjen verkkopalveluiden toteuttamisessa. Kirjoittajana toimii palvelumuotoilija Riku Wirta Don & Brancosta, joka tekee tiivistä yhteistyötä kanssamme vaativissa verkkopalveluhankkeissa.

Palvelumuotoilu räätälöityjen verkkopalveluiden kehittämisessä

Digitaalinen palvelukehitys on nykypäivän liiketoiminnassa keskeinen tekijä haluttujen tulosten saavuttamisessa. Yritysten on kyettävä tarjoamaan käyttäjilleen toimivia ja houkuttelevia palveluita, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Palvelumuotoilu on tässä avainasemassa, sillä palvelumuotoilun keinoja hyödyntämällä saadaan tuotettavan palvelun kannalta tärkeimmät elementit selville liiketoiminnallisten tavoitteiden sekä loppukäyttäjän näkökulmasta.

Joustavuus ja ketterä lähestymistapa ovat keskeisiä elementtejä palvelumuotoilussa. Sen avulla voidaan nopeasti reagoida muuttuviin tarpeisiin ja asiakaspalautteeseen, mikä mahdollistaa iteratiivisen kehityksen ja varmistaa, että kehitettävät palvelut vastaavat todellisia käyttäjätarpeita. Tiivis yhteistyö eri sidosryhmien välillä, kuten asiakkaiden, kehittäjien ja suunnittelijoiden välillä, on välttämätöntä parhaiden tulosten saavuttamiseksi.

Druidin tapa hyödyntää avointa lähdekoodia on yksi tapa, jolla voimme toteuttaa laadukkaita verkkopalveluita tehokkaasti ja taloudellisesti. Don & Branco on tärkeä osa Druidin palvelukokonaisuutta, jossa keskitymme olennaiseen eli palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen, samalla kun varmistamme niiden teknisen toteutettavuuden ja yhteensopivuuden.

Kenelle palvelumuotoilua tulee oikeasti tehdä?

Vaikkakin tilaajan kannalta olennaisten liiketoiminnallisten tavoitteiden selvittäminen ja erilaisten työpajojen pitäminen ovat usein palvelumuotoiluprojektien keskiössä, niin onnistuneen hankkeen kannalta on hyvä muistaa, että palvelumuotoilua tulee tehdä aina ensisijaisesti loppuasiakkaille eikä itse tilaajalle. Loppuasiakkaat ovat loppujen lopuksi ne, jotka käyttävät palveluita ja joiden tarpeet on tarkoitus täyttää. Tilaajan näkökulmasta on helppo unohtaa loppukäyttäjän tarpeet, mutta palvelumuotoiluun keskittyessämme varmistamme, että lopputulos on käyttäjäystävällinen ja vastaa todellisiin tarpeisiin. Tyytyväiset loppuasiakkaat tarkoittavat pitkäaikaisempia asiakassuhteita, parempaa palvelun käyttöastetta ja lopulta yrityksen menestystä.

Palvelumuotoilu vaatii teknistä taituruutta ja innovatiivista ajattelua. Me Don & Branco -tiimissä olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota asiakkaillemme tinkimättömän laadukkaita palveluita yhdessä Druidin kanssa. Yhdistämällä teknisen osaamisen, luovuuden ja asiakaslähtöisyyden voimme luoda verkkopalveluita, jotka eivät ainoastaan täytä käyttäjien tarpeita, vaan ylittävät niiden odotukset.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelumuotoilu on olennainen osa digitaalista palvelukehitystä. Se mahdollistaa joustavan, ketterän ja asiakaslähtöisen lähestymistavan, joka säästää rahaa, tekee oikeita asioita ja tuottaa haluttuja palveluita. Yhteistyössä Druidin kanssa voimme varmistaa, että asiakkaidemme tarpeet ovat aina keskiössä ja että lopputuloksena syntyy verkkopalveluita, joita halutaan käyttää.

Riku Wirta

Riku Wirta
Business Development Director
Don & Branco Oy

A pile of colorful Lego bricks with some of the bricks being assembled into an unfinished house. The house should be partially built, showing an incom Large.
22.02.2024
Tuukka Turu

Modernin verkkokehityksen rakennuspalikat – web-komponentit

Verkkokehityksen kiivas tahti vaatii jatkuvaa innovointia ja tehokkuutta. Kehittäjät etsivät aktiivisesti uusia tapoja virtaviivaistaa työnkulkuaan ja parantaa käyttäjäkokemusta. Yksi merkittävistä kehitysaskelista on ollut web-komponenttien esiinmarssi.

Nämä kompaktit ja monikäyttöiset elementit tarjoavat kehittäjille uudenlaisen lähestymistavan verkkosovellusten rakentamiseen sekä voimakkaan työkalupakin modulaaristen ja ylläpidettävien käyttöliittymien luomiseen.

Mitä ovat web-komponentit?

Ytimessään web-komponentit ovat joukko standardoituja teknologioita, jotka mahdollistavat kehittäjille määrittää omia HTML-elementtejä. Koostuen kolmesta pääteknologiasta – Custom Elements, Shadow DOM ja HTML Templates – web-komponentit mahdollistavat kapseloitujen, uudelleenkäytettävien komponenttien luomisen, jotka voidaan saumattomasti integroida lähes mihin tahansa verkkosovellukseen.

Miten web-komponentteja luodaan?

Yksinkertaisimmillaan custom-elementtejä voidaan luoda Vanilla JavaScriptillä. Tämä ei kuitenkaan ole tehokkain tai houkuttelevin tapa komponenttien luontiin. Onneksi tarjolla on kirjastoja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja käyttäjäystävällisen tavan luoda komponentteja.
Lit.dev on Googlen tukema kirjasto, joka nostaa suosiotaan ja tarjoaa erinomaisen lähtökohdan omien komponenttien kehitykselle. StencilJS puolestaan on Ionic-organisaation kehittämä kirjasto web-komponenttien kehitykseen.

Missä voidaan käyttää web-komponentteja?

Web-komponentteja voidaan käyttää monissa eri yhteyksissä, aina yksinkertaisista verkkosivustoista monimutkaisiin yhden sivun sovelluksiin (SPA). Ne ovat erityisen hyödyllisiä tilanteissa, joissa tarvitaan modulaarisia, uudelleenkäytettäviä elementtejä eri osiin sovellusta tai kun rakennetaan komponenttikirjastoja laajamittaiseen käyttöön.

Web-komponentit ja design-systeemit

Design-systeemit ovat saavuttaneet suosiotaan suurempien organisaatioiden keskuudessa, missä tarve yhdenmukaiselle visuaaliselle tyylille useiden palveluiden kesken on tärkeää. Tähän web-komponentit tarjoavat ihanteellisen välineen niiden toteuttamiseen.

Design-systeemit ovat kokoelma määriteltyjä komponentteja, tyylejä ja ohjeita, jotka mahdollistavat yhdenmukaisen ulkoasun ja käyttäytymisen kaikissa sovelluksen osissa.

Web-komponentit sopivat luontevasti osaksi design-systeemeitä tarjoten selkeitä, modulaarisia ja helposti uudelleenkäytettäviä rakennuspalikoita, jotka tukevat aina oikeaa visuaalista tyyliä ja ennen kaikkea ovat toimivia ja saavutettavia elementtejä. Tällä tavoin ne edistävät yhdenmukaisuutta ja tehokasta suunnittelun toteuttamista eri käyttötapauksissa. Lisäksi web-komponenttien käyttö mahdollistaa komponenttien vaivattoman päivittämisen ja ylläpidon, mikä tekee design-systeemeistä entistä dynaamisempia ja joustavampia.

Miksi käyttää web-komponentteja?

On useita vakuuttavia syitä omaksua web-komponentit nykyaikaisessa verkkokehityksessä:

  1. Uudelleenkäytettävyys: Web-komponentit mahdollistavat uudelleenkäytettävien elementtien luomisen, vähentäen turhaa toistoa ja edistäen kooditehokkuutta.
  2. Modulaarisuus: Funktionaalisuuden kapselointi erillisiin komponentteihin mahdollistaa suuremman modulaarisuuden, mikä tekee koodin hallinnasta ja ylläpidosta helpompaa.
  3. Yhteensopivuus: Web-komponentit ovat yhteensopivia eri kehys- ja kirjastoympäristöjen kanssa, tarjoten joustavuutta ja yhteensopivuutta erilaisissa kehitysympäristöissä.
  4. Kapselointi: Shadow DOM varmistaa kapseloinnin, estäen tyyli- ja käyttäytymiskonflikteja komponenttien ja ympäröivän sivun välillä.
  5. Standardointi: W3C-standardina web-komponentit nauttivat laajasta tuesta moderneissa selaimissa, varmistaen yhdenmukaisuuden ja luotettavuuden verkkokehitysprojekteissa.

Millaisiin haasteisiin voi törmätä?

Vaikka web-komponentit tarjoavat lukuisia etuja, niiden mukana tulee myös haasteita:

  • Selainten tuki: Web-komponenttien tuki on laajaa, mutta vanhemmat selaimet voivat puuttua täydellisestä yhteensopivuudesta, mikä voi vaatia polyfillejä tai varajärjestelyjä.
  • Monimutkaisuus: Web-komponenttien kehittäminen ja hallinta voivat aiheuttaa monimutkaisuutta, erityisesti tiimeille, jotka eivät ole vielä täysin perehtyneet teknologiaan.
  • Suorituskykykuormitus: Riippuen toteutuksesta, web-komponentit voivat aiheuttaa suorituskykykuormitusta, erityisesti suurissa komponenttimäärissä.
  • Mahdolliset SEO-haasteet: Toteutustavasta riippuen SEO voi osoittautua haasteeksi. Hakukoneiden crawlereilla voi olla vaikeuksia lukea Shadow DOM -elementtejä, sillä ne edellyttävät JavaScriptin prosessointia. Tämä haaste voidaan kuitenkin usein ratkaista esimerkiksi server-side renderöinnillä, mikäli sovellusarkkitehtuuri sen mahdollistaa.

Web-komponenttien edut ja haitat

Edut:

  • Uudelleenkäytettävyys ja modulaarisuus edistävät kooditehokkuutta.
  • Yhteensopivuus varmistaa sovellusten toimivuuden eri kehys- ja kirjastoympäristöissä.
  • Kapselointi estää tyyli- ja käyttäytymiskonflikteja.
  • Standardointi edistää yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta.

Haitat:

  • Selainten tuki voi vaihdella, mikä saattaa vaatia polyfillejä tai varajärjestelyjä.
  • Kehittäminen ja hallinta voivat olla monimutkaisia, etenkin aloittelijoille.
  • Suorituskyvyn osalta selaintasolla voi ilmetä haasteita laajoissa kokonaisuuksissa.

Tämä on napakka ylemmän tason katsaus web-komponentteihin. Seuraavassa osassa pureudumme pintaa syvemmälle ja tarkastelemme teknisempää puolta.

Kirjoittaja

Tuukka Turu

Front-end Developer
Kaksi naista istuu työpöydän ääressä. Molemmat katsovat kameraan.
05.02.2024

Kerralla useampi harjoittelija – säästä aikaa ja rahaa!

Harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on monille it-alan yrityksille tuttu juttu. Isommilla yrityksillä on tätä varten omat trainee-ohjelmansa, kun taas monessa pienemmässä organisaatiossa on tapana ottaa yksi harjoittelija kerrallaan. Tässä blogikirjoituksessa kerromme miksi useamman harjoittelijan ottaminen kerrallaan voi olla harkitsemisen arvoista myös muille kuin isoille yrityksille.

Oppilaitosyhteistyön kautta uusia devaajia

Yritysten motiivi tehdä oppilaitosyhteistyötä liittyy usein tarpeeseen varmistaa osaavan henkilökunnan riittävyys tulevaisuudessa. Harjoittelujakson aikana opiskelija ja työnantaja voivat tutustua toisiinsa ilman velvoitteita, minkä jälkeen rekrytointipäätöksen tekeminen on puolin ja toisin riskittömämpää kuin tavallisissa avoimien paikkojen rekrytoinneissa.

Business College Helsinki on järjestänyt viiden vuoden ajan aikuisille alanvaihtajille tarkoitettua koodaajakoulutusta (Full Stack Web Developer Program). Koulutuksessa keskeisessä roolissa on projektityöskentely ja asioita opitaan nimenomaan tekemällä. Tärkeää on myös mukana olevan kumppaniyrityksen panos: yritys on vahvasti mukana opintojen loppupuolella toteutettavassa projektissa. Druid on toiminut englanninkielisen koulutuksemme kumppaniyrityksenä useampana vuonna ja ollut mukana sparraamassa opiskelijoitamme heidän projekteissaan.

Projektikumppaniroolin lisäksi Druid on tarjonnut harjoittelumahdollisuuksia Business Collegen opiskelijoille. Suurin osa näistä opiskelijoistamme on työllistynyt yritykseen harjoittelujakson jälkeen.

Yhdessä tekemistä ja tukemista

Koodaajakoulutuksen opiskelijat tottuvat jo koulutuksen aikana tiimimäiseen työskentelytapaan. Intensiivinen ja käytännönläheinen koulutus on täysipäiväistä, joten ryhmä (maksimissaan 30 opiskelijaa) oppii vuoden aikana tuntemaan hyvin toisensa ja työskentelytapansa. Kun useampi opiskelija päätyy samaan harjoittelupaikkaan yhtä aikaa, he pystyvät olemaan toistensa tukena eri tilanteissa. Keskinäinen yhteys on syntynyt jo opintojen aikana. Moni työnantaja onkin kokenut, että useamman harjoittelijan porukka jopa vähentää yrityksen muun henkilöstön opastukseen ja neuvomiseen kuluvaa aikaa.

Tammikuussa 2023 Druidilla aloitti harjoittelun samaan aikaan viisi Business Collegen koodaajakoulutuksen opiskelijaa. Mainiosti sujuneen harjoittelujakson jälkeen he kaikki jatkoivat yrityksen työntekijöinä. Myös seuraavat kolme Business Collegen opiskelijaa aloittivat tammikuussa 2024 Druidin uusina harjoittelijoina.

Uutta intoa ja energiaa

Harjoittelijat vaikuttavat omalta osaltaan heitä ympäröivään organisaatioon. Yksikin uusi ihminen voi tuoda mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia, mutta vaikutus on ymmärrettävästi moninkertainen silloin kun tulijoita on useampi. Ryhmä opiskelijoita tuo mukanaan uutta elämää, ja usein näiden tulokkaiden into ja energia herättelevät myös talossa pidempään olleita.

Aina harjoittelujakso ei syystä tai toisesta johda työpaikkaan samassa organisaatiossa. Koulutuksen järjestäjänä haluamme korostaa sitä, että harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on jo itsessään erittäin arvokas asia. Se on yritysvastuun kantamista mitä suurimmassa määrin.

Kirjoittajat
Margit Tennosaar, Web Development Teacher, Business College Helsinki
Marja Wallinmaa, Business & Communications Partner, Business College Helsinki